lauantai 23. marraskuuta 2013

Vankina Irlannissa 1900-luvulla

Jatkoa eiliseen.
  • Andrew Hawk s. ~1850 (At Sea ) "Drunkenness" 1900 Mountjoy, Dublin, Ireland KMQ2-DJZ KM7M-NF8 
  • Karl Johan Noorsback / John Noorsbash Kare s. ~1871. "Malicious Damage To Property " 1900 Waterford, Waterford, Ireland  KMQJ-XVF KMQK-C2W
  • Karl Johan Norrbock s. ~1872. "Begging" 1901 Kilmainham, Dublin, Ireland KM3C-279 KM7Z-H1Y
  • John Malone s. ~1874 (Ship Earl Of Zetland ) "Drunk" 1904 Mountjoy, Dublin, Ireland KMQY-XHL KM7N-JXN
Laiva Earl Of Zetland esitellään sivustolla Vakkasuomalaisia purjealuksia ja laivanvarustajia.
  • Axel / Carl Ullman s. 1889 (S S Winga) "Being Guilty Of Wilful Disobed "/"Disobedience On Board Ship " 1909 Kilmainham, Dublin, Ireland KM3D-M4M KM3F-NML KMQP-TYB KMQY-YL3 
  • Jos Ruddick s. ~1868. 1910 Mountjoy, Dublin, Ireland KMQB-HBP
  • Elias / John James Latavala s. ~1883. "Manslaughter" 1910 Maryborough, Laois (Queen'S), Ireland  KMSP-LFS KMQF-M1B KM7R-PVH
Taposta syytetty/tuomittu Elias oli Portaloisen vankilassa, joka rakennettiin 1830-luvulla ja on edelleen käytössä.
  • Elno Toivari s. ~1892. "Assault" 1914 Cork County, Cork, Ireland KMS5-S6S KMS5-SXZ KMQF-DW5
  • Neibo/Danl Wehman s. ~1893. "Assault" 1914  Cork County, Cork, Ireland KMS5-S2Q KMQF-DWR
  • Hugust / John Kirppomake / Kirpponake s. ~1891. "Assault" 1914 Cork County, Cork, Ireland KMSP-BGF KMQF-DWB
  • Sven / Green Palander / Paluder s. ~1891. (Russian Dub) "Threaten The Life" 1915      Waterford, Waterford, Ireland  KMQK-LX7 KMQK-LSR KMQV-PQD
  • Michael Walters s. ~1885. "Drunk" 1915 Mountjoy, Dublin, Ireland KMQR-HWH
  • August Syoblen s. ~1862 "Assault" 1915  Cork County, Cork, Ireland KMS5-S9J KMQF-FR4
  • Lauri Heikkila s. ~1893. "Being An Alien Entered A Prohi" 1915 Mountjoy, Dublin, Ireland KM79-ZSJ KM7H-11L
  • Ivan/Tuan Palander s. ~1889. "Being An Alien Entered A Prohi " 1915 Mountjoy, Dublin, Ireland KM79-ZS2 KM7C-QHF
  • Jaarl Stennis s. ~1872. "Being An Alien Entered A Prohi " 1915 Mountjoy, Dublin, Ireland KM79-ZSF KM7C-7FL 
  • Veino Bussa/Ven Peussa/Veino Penssa   s. ~1887. "Defence Of The Realm Found In A Prohibited Area"/ "Found In A Prohibited Area Under The Defence Of The Realm Act " 1915, 1916 Cork County, Cork, Ireland KMQF-NSK KMS5-9SX KMS5-9SN KMQF-N7T
Vuonna 1914 hyväksytty Defence of the Realm Act liittyi syttyneesen ensimmäiseen maailmansotaan.
  • A Peterson s. ~1891. 1916 Cork County, Cork, Ireland KMS5-9SR
  • Fredk Lind s. ~1892 "Helsingfors Finland". (S S Laly Chrishane ). "Drunk & Disorderly Assault Police " 1916 Cork County, Cork, Ireland  KMQF-N1W
  • Karl Johannes / Karl J / Acel/ John Matson s. ~1888. "Furnished Certain False Partic "/ "Obtained By False Pretence" 1918 Mountjoy, Dublin, Ireland KM78-1HZ KMQ1-9DL KM79-232 KMQ1-9D2 KMQR-VH3
  • Edward Porkka s. ~1869. "Drunk" 1919 Mountjoy, Dublin, Ireland KMQR-KWC /KMQ1-3WL
  • Paul Writannen / Paul Weitanner s. ~1896. (S S Jason) "Steal 100 Lbs Sugar Value £3.10.10 From Out S S Jason" 1920 Cork County, Cork, Ireland KMS5-S55 KMQF-L2N
  • Vilho Lappalainen s. ~1881. (S S Dunaff Head) "Drunk" 1921 Mountjoy, Dublin, Ireland KMQR-RVT KM78-VXQ
Osa Mountjoyn vangeista oli poliittisia ja vankilan ulkopuolella oli alla kuvattu mielenosoitus 23.7.1921. (National Library of Ireland, Flickr Commons)

  • Awa A Laine / Arva A Laine / Grestarn s. ~1905. (Barque E L N A) "Refuse To Perform His Duties Or To Obey Lawful Commands And Threatening Merchant Shipping " 1922 Cork County, Cork, Ireland  KMSP-1XL KMSV-N7Q
  • George / Abel Kurki s. ~1902. (Barque E L N A) "Refuse To Perform His Duties Or To Obey Lawful Commands And Threatening Merchant Shipping " 1922 Cork County, Cork, Ireland  KMSV-N7M
  • Herman R Holborn s. ~1904. (Barque E L N A ) "Refuse To Perform His Duties Or To Obey Lawful Commands And Threatening Merchant Shipping " 1922 Cork County, Cork, Ireland KMSV-N7S KMSP-BV6
Kolme miestä samalta laivalta, saman aikaisesti? Mahdollisesti parkkilaiva Elna?

perjantai 22. marraskuuta 2013

Vankina Irlannissa 1800-luvulla

FamilySearchin kannoista "Ireland, Prison Registers, 1790-1924" tuotti useita osumia Suomessa syntyneistä. Osa oli FS:n sumeaa hakutekniikkaa, osa todennäköisesti väärin luettuja, mutta moni varmasti tosiaan suomalaisia. Nimistä saisi varmaankin parempaa tolkkua digitoiduista alkuperäisasiakirjoista, mutta ne aukeavat vain MAP-kirkon jäsenille tai käymällä heidän sukututkimustiloissaan.

Vaikka käytössä oli vain indeksoinnit, rohkenin tehdä yhdistelmiä ja jäljelle jäi blogipostaukseen (melkein) sopiva lista vankinaolon mukaan järjestettynä. Jaan kuitenkin osiin, että mahtuu pari kommenttiakin. Jos SSS:n merimieshaku olisi vielä kaikelle kansalle avoinna, voisi näillä nimillä saada osumia.
  • Isaac Eon s. ~1841. "Steal A Trowsers 18 +19 Vic Ca " 1862 Richmond (Bridewell), Dublin, Ireland KM7V-55S
  • Gustavus Lunstrum s. ~1824. "Refusing Duty On Board Ship " 1865 Cork, Cork, Ireland KM7X-DFJ
  • Carl Paterson s. ~1845 "Refusing Duty On Board The Shi " 1866  Cork, Cork, Ireland KM7X-FH3
Kaksi edellistä uskottavia suomalaisia. En ole perehtynyt syvällisemmin merilakiin. Tuntuu hassulta, että vangittiin vieraassa maassa laivan työvelvollisuuksista kieltäytymisestä.
  • Abraham Hewascar s. ~1853. 1871 Richmond (Bridewell), Dublin, Ireland KM3V-3MM
  • William O Crool s. ~1846. (At Sea In The Ship Oriflame ) 1871 Cork County, Cork, Ireland KMSL-SXS
  • Curl Anderson s. ~1843. 1871 Richmond (Bridewell), Dublin, Ireland KM3V-3VX
  • Emanuel Pelkulin s. ~1822 "Uleoborg Finland ". "Malicious Assault On One By Wounding Him [Albert Christophenson] With A Knife " 1872 Kilmainham, Dublin, Ireland KM3H-981
  • Amandas Ekland s. ~1852 "Abo Finland ". "Malicious Assault On One By Wounding Him [Albert Christophenson] With A Knife" 1872 Kilmainham, Dublin, Ireland KM3H-9DM
Oululaisen ja turkulaisen väkivallantekijän nimet ovat jossain määrin viturallaan. Oululaisen kuitenkin melko vähän, sillä HisKin avulla löytyy 14.5.1820 syntynyt Emanuel, jonka isä on seppä "Joh. Pelkolin". Google puolestaan paljastaa, että perämies Emmanuel Pelkolin on henkilö Pirkko Mattilan romaanissa Auksuuni! Sen ovat lukeneet m.m. Jaana Märsynaho ja Paula. Pirkko Mattilan omilla sivulla on jopa valokuva Emmanuelista.

Kilmainham on nykyään kulttuuriperintökohde, josta löytyy alla olevan kaltaisia interiöörikuvia (The City Project, Flickr).
Vankeja toisaalla(kin)
  • Isaac Tolman s. ~1847. (At sea) 1872 Cork County, Cork, Ireland  KMSL-QHF
  • John Adolfonson s. ~1853 "Gristina Finland". (At Sea In The Ship Queen Of The Lake ) 1872 Cork County, Cork, Ireland  KMSL-SLL
  • Peter Johnston /Johnson s. ~1837 "Caskar Finland". (At Sea) "Injuring A Cask Wine Assault" 1873 Richmond (Bridewell), Dublin, Ireland / Kilmainham, Dublin, Ireland KM3V-6BC KM3H-9GB  
  • Fredk Byork s. ~1840. (At Sea) 1876 Cork County, Cork, Ireland KMSL-8HT
  • Chas Stone s. ~1838. (At Sea) 1878 Cork County, Cork, Ireland KMSL-FHH
  • Alexr Lelliquist s. ~1851. (Sailors Home) "Illgl Possn £2" 1879 Richmond (Bridewell), Dublin, Ireland KMQL-PVR
  • Hendrick Henderson s. ~1847 (At Sea) "Desert From Ship " 1879 Richmond (Bridewell), Dublin, Ireland KMQL-GF1
  • Charles Burns s. ~1857 "Deserting His Ship " 1879 Limerick, Limerick, Ireland KM3Y-D5K
  • P E Jaskerline s. ~1853 (Bd Ship Annie Williams Queenstown ) "Refusing Duty At Sea" 1883 Cork County, Cork, Ireland KMSF-P52
  • John Vickman s. ~1859 "Assault" 1885 Limerick, Limerick, Ireland KM3Y-TLL
  • Charles Albert s. ~1858. 1891 Kilmainham, Dublin, Ireland KM3D-Y1C
  • Ollo Wallen s. ~1869. ("Marden Leda" Ship) "Drunk & Dis" 1892 Cork County, Cork, Ireland KMSG-5NH KMSN-LWD KMSN-LWD
  • Kunstanton Frans William s. ~1862. 1892 Kilmainham, Dublin, Ireland KM3X-8M7
  • Kerl Lindholn s. ~1864. "Assault" 1892 Cork County, Cork, Ireland KMSN-2XK
  • Frank Berrisford s. ~1869. "Assault" 1893 Cork County, Cork, Ireland KMSN-LT6 KMSG-KDV
  • J / M Matson s. ~1871 (Board A Ship) "Disobedience To Master Of Barque " 1894 Limerick, Limerick, Ireland KM3B-FY6 KM3B-FYX KM31-65F
  • J Osker Ceder s. ~1873. (Board A Ship) "Disobedience To Master Of Barque" 1894      Limerick, Limerick, Ireland KM31-DZJ KM3B-FYC KM3B-FYZ
  • Alexr Nesrouff s. ~1868. 1894 Kilmainham, Dublin, Ireland  KM36-J4Y 
  • John Gurtafron s. ~1873. "Drunkenness" 1897 Sligo, Sligo, Ireland KMQ3-W15
  • William Soderman s. ~1871. 1897 Kilmainham, Dublin, Ireland KM3X-VM4   
Huomenna lisää 1900-luvun puolelta.

torstai 21. marraskuuta 2013

Metkat retket aikaan silloin ennen

Tuula Karjalaisen Kuin silloin ennen. Lasten elämä Rudolf Koivun kuvittamana (2011) sisältää enemmän tekstiä kuin nimestä ja sivumäärästä (63) voisi arvata. Karjalainen on kirjoittanut varsin kattavasti erilaisista lasten elämään kuuluvista puolista. Tasapainoitellen idyllisyyden ja raadollisuuden välillä päätyen todennäköisesti lähelle jokseenkin yleispätevää realismia.

Vaikka kirjan nimi viittaa Koivuun ja hänen tuottamiaan kuvia on sivuilla paljon, ne jäävät irrallisiksi tekstistä. Esisanojen mukaan on tarkoitus, että sekä teksti, että kuvat "herättävät muistista oman suvun tapahtumia ja sattumuksia, joista on hauskaa kertoa ja keskustella". Mukava ajatus, mutta eivätköhän nykyajan isovanhemmat muistele sujuvammin 40- ja 50-luvun lapsen elämää kuin Karjalaisen kuvaamaa sotaa edeltänyttä aikaa?

Tietenkin löytyy pirteitä yli 80-vuotiaita, jotka voivat vielä jakaa 30-luvun lopun muistojaan lapsenlapsenlapselle. Tähän rakenteeseen nojaa Aura Sevónin kirjoittama Aika metka retki (2013). Siinä isomummo ja pieni lapsi elävät arkea, jonka rinnalla kerrotaan samojen teemojen menneisyyttä isomummon kokemusten kautta.

Lapsen reflektiota kuulemastaan on sisällytetty tekstiin ja kuvitettu Paula Lehdon valokuvin. Aikuisen silmin ratkaisu tuntuu toimivalta ja raikkaalta. Kokemukselliselta.
Ja silloin Elsi oivalsi, että mumman tarinoita kuunnellessaan hänkin oli matkustanut! Menneeseen aikaan ja sellaisiin paikkoihin, joita ei enää ollut olemassa. Tai olivat ne tavallaan olemassa, siinä mielessä, että mumma osasi herättää ne henkiin. Vau, olipa mahtavaa, että oma sukulainen oli aikakone!

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Käynnit Kansallismuseossa ja paluu kuppikiviin

Google hakee puolestani automaattisesti blogikirjoituksia, joissa esiintyy sana Kansallismuseo. Tänä aamuna tuloksia oli klimppi.

Sissi Travels on kulkenut pitkin Helsinkiä ja sai Kansallismuseokäynnistä irti ainakin useampia ajatuksia turkiksista.  Helmi Liiketalousopiston opiskelijat kävivät museossa 31.10.2013 ja heidän matkailun oppimispäiväkirjaansa syntyi kolme kirjoitusta: 1, 2, 3. Todennäköisesti samasta ryhmästä blogissa Wernasiaa ja mahdollisesti samaan ryhmään kuului Opaspalveluiden kurssin puitteissa liikkunut Tiilan-blogin kirjoittaja, joka ei ollut
kyseisessä museossa koskaan ennen käynytkään, eli ihan kiva oli käydä kattomassa miltä siellä näyttää. Yleisesti tykkään kyllä museoista, mutta alkuun vähä hirvitti kun vitriinit oli täynnä pelkkiä nuolenpäitä ynnä muita, mutta kyllä se siitä sitten kiinnostavammaks muuttu.
Hänelle oli opastuksessa selvinnyt kuppikivistä, että
muinaiset ihmiset hieroivat koloja kiviin, ja laittoivat koloihin uhreja, esim. marjoja, viljaa ym., jotka vainajien henget sitten hakivat pois. Myös murheet sai laittaa koloihin, ja esi-isien henget hakivat nekin.
Ensikertalainen Smirge oli myös ollut opastetulla kierroksella. (ja käy opaskurssia Helmessä). Hänestä Kansallismuseossa esillä olleet kuppikivet olivat kiinnostavia.
En ollut ennen kuullut kuppikivistä, saati nähnyt sellaista. Oli mielenkiintoista, mihin tarkoitukseen kuppikiviä oli alun perin kätetty.
Uhrikuoppiin jätettiin esim. viljaa suvun vainajille, haltijoille sekä maahisille hyvän onnen ja suosion toivossa. Jonkin kansanperinteen mukaan kuppikivien koloihin saattoi myös jättää murheita ja näin päästä eroon surutaakasta.
Näitä siis oppaanplantut tulevat toistamaan uransa ajan, tilaisuuden tullen. Taannoisen alueradiojutun jälkiä korjailtiin vihdoin eilen toisella alueradiojutulla. Arkeologi Eeva-Liisa Schulz myöntää siinä, että "Varmuudella niistä ei tiedetä juuri mitään". Tästä huolimatta Agricolan Tavastia-ketju on jo 18-sivuinen.

Lisäys 29.11.2013. Löytyi vielä yksi raportti blogista Six feet under the stars

Lisätietoja verkossa? Joitakin kommentteja

Vali-vali, seminaari virka-aikaan ja etäyhteydet vain rajatuista paikoista, mutta suurella kiitollisuudella viime viikonloppuna katselin 8.11. pidetyn Arkistolaitoksen seminaarin Lisätietoja verkossa! nätisti toimitetut videot YouTubesta. (Joku admin-oikeuksilla varustettu voisi opetella soittolistojen teon? Ei ole vaikeaa.)

Anu Lahtinen puhui PID-testauksesta. Yleisökeskustelusta päätellen ajatus oli osalle porukasta outo. Itse olin vilaissut testiartikkelia ja esityksessä yllätti eniten keskittyminen julkaisuihin. Minä kun olen kaivannut fiksattuja URL:ja lähinnä pohjaksi tiedon rikastamiseen omissa muistiinpanoissa tai joukkovoimalla Digihakemiston tapaan. Ettei tarvitsisi pelätä työn valuvan hukkaan. (Tiedon rikastamisesta fiksuja puhuivat samassa seminaarissa Jarmo Nieminen ja Jessica Parland-von Essen.)

Keskustelun yhteydessä tuli esiin, ettei ulkomailta oltu löydetty mallia ratkaisulle. Ilmeisesti digitaalinen kirjasto on oleellisesti eri asia kuin arkisto? Ranskalaisessa Gallicassa on tarjolla pysyvät tunnisteet sekä kirjalle (tai muulle kokonaisuudelle) että yksittäiselle sivulle.

Tilaisuuden jälkipuinnissa Arkistolaitoksen blogissa Päivi Happonen oli valmis näkemään mahdollisesti uudelleen digitoidun asiakirjan uuden kuvan "tietosisällöltään samana" kun taas Jessica Parland-von Essen näki sen ansaitsevan uuden tunnisteen. Sillä eihän uudelleen digitoinnissa ole mieltä, ellei tieto lisäänny/muutu?

Arkistolaitoksen István Kecskeméti puhui kartoista. Kun oikein huolellisesti kuunteli, selvisi, ettei tietyn paikan kaikkia karttoja ole toivoakaan löytää millään tekstihauilla. Eikä siis ennen digitointiakaan kuin kahlaamalla tusinoittain arkistoluetteloita ja karttakoteloita. Eikä kenellekään viimeisen sadan vuoden aikana tullut mieleen asiasanoittaa hierarkkisesti. Tai jotain?

Enää ei asiasanoitus riitä, vaan haaveillaan georeferoinnista. Veikkaan, että sitä saadaan odottaa vielä kauan, vaikka Arkistolaitoksen kyselyssä
Noin puolet vastanneista ilmoitti myös halukkuutensa osallistua ”talkoisiin”, mikäli tarjolla olisi työkalu, jolla aineistoa  voisi helposti sijoittaa maantieteellisiin koordinaatteihin.
Kecskeméti lopetti esityksensä amerikkalaiseen esimerkkiin, jossa valokuvia on liitetty karttapohjaan. Vastaavia olisi löytynyt lähempääkin. Kulttuurisampo eli "muistiorganisaatioiden ja kansalaisten yhteisöllinen, kansallinen julkaisujärjestelmä semanttisessa web 2.0:ssa" sisältää saman toiminnallisuuden. Otettiin koekäyttöön 25.9.2008. Ja kas, sinne on georeferoitu Karjalan kartta 1930-luvulta ja Espoon kartta vuodelta 1909.

(Valokuviin liimailu karttapohjaan on niin kivaa, että porukoille ei riitä HistoryPinin (kirjoitukseni aiheesta 13.11.2011, 3.12.2011) geneerinen ympäristö, vaan koodataan omia virityksiä kuten Helsingin historia valokuvina, jossa taitaa tekijänoikeudet olla miettimättä...)

Loppukaneetiksi tutkimusta Atlantin takaa:
To make digital collections more useful in research, respondents generally said they would like more completeness of content and a better way to search digital collections for the content they need. Another prominent request was for improved tools to annotate and edit digital collection objects broadly. One respondent said he/she wants “the ability to control your collection, set up your own library and so on and go deeper and deeper, adding tags, etc. Where it’s less of a skill and more of an expectation.”
Niin ja Yhdysvaltojen kansallisarkistolaitos järjesti tänä syksynä sukututkijoille virtuaalikonffan. Tulipahan vaan mieleen.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Marraskuuta

7.11.
8.11.
 9.11.
  • Kotuksen arkistopäivässä ekana ja kauan ainoana. Ilmaista kahvia tarjolla!
  • Että on ihanaa nähdä aikuinen mies kaivamassa nenäänsä niiden kirjojen äärellä, joita itsekin toisinaan käsittelee.
  • Ikäheimo rules. Samassa numerossa Muinaissuomalaisten kadonneen kuningaskunnan arvostelu. [Kuva isommaksi klikkaamalla]
 10.11.
  • Sunnuntai kämpässä, jossa tv : 11 tuntia tuijotusta : juuri tämän itsekurin takia luovuin töllöstä.
11.11.
12.11.
  • Stadin friidu tuhoaa omaa arkistoaan, mutta toimitti sotasankarin paperit tämän sukulaiselle.
  • Vanhat on vitsit (Maamiehen Ystävä 17.2.1844) 
  • Edistystä vai virhetilanne? Rijksmuseumin "Download image" ei kysellyt enää mitään eikä vaatinut käyttötarkoituksen kerrontaa tms.
  • Missään Suomessa ei verkkosivut lataudu yhtä hitaasti kuin Kansalliskirjaston vapaakappaleasemilla.
13.11.
  • Vau. Coursera suosittelee sivullaan minulle kahta venäjänkielistä kurssia. Nyt on personointi mennyt hiukan metsään.
  • Hyvissä ajoin Tieteiden talolla, jossa ohjelmassa Suomen vähemmistöjen historiaa.  
  • Minulle uutta seminaarikulttuuria. Järjestävän yhdistyksen edustaja tuli esittäytymään. Kyseessä tietenkin ruotsinkielinen yhdistys..
  • Ei yhtään tuttua, jonka kanssa juoruta kahvitauolla. Tyyyylsäää. Mutta devirtualisoitu. 
  • Meinander sanoi ääneen että kielipolitiikkamme on suurvaltojen ja talouden vaikutusta. Eikä kielilaki vastaa todellisuutta.
  • Tylkkäri Halosen Kalevalasta: Sontaa!
  • Jori luki Leena Virtasen kirjan Noitanaisen älä anna elää 
  • "Olen ajankuluksi vektoroinut 1600-luvun seurakuntajaon..." Lisää tällaisia sposteja, kiitos!
14.11.
15.11.
16.11.
17.11.
18.11.

Liisa, joka kohtasi keisarin

Näin Liisojen nimipäivänä, Maamiehen Ystävässä 28.6.1845 julkaistu tarina Keisari Aleksanderi vainajan matkaelmista Suomessa vuonna 1819 sellaisenaan. Ennenkuin sen nielee sellaisenaan kannattanee miettiä pari hetkeä lähdekriittisiä kysymyksiä.
Tullessansa Putaan kestikivariin oli Keisari nukkunut vaunuhunsa. Sentähden käskettiin tähän kokountuneen rahvaan olemaan hyvin hiljaa, ett'ei makaajan pitänyt havatseman. Hevoset valjastettiin hiljaa. Nyt tuli sauvansa nojassa ja läheni vaunua 80 vuotinen eukko, Kello-Liisaksi kutsuttu. Hän oli vanhan, viimeisessä sodassa kaatuneen, Suomalaisen sotamiehen leski; sitte oli, Keisarin armosta, saanut vuosittain 25 Ruplaa hop. eläkerahaa, joilla eukko nyt voi paremmin, kuin millonkaan sitä ennen.

Sentähden tahtokin nyt nähdä hyväntekiätänsä, sitä jalomielistä Keisaria, jota hänen tuli kiittää vaivaloisen elämänsä ylöspidosta ja hoidosta, ja jonka hän jo kauan aikaa oli sulkenut rukouksiinsa ja siunauksiinsa.

Eukko sanoi "valvoneensa kolme vuorokautta ja astuneensa sauvoneen pitkän matkan, Keisaria nähdäkseen, eikä nyt, häntä näin lähellä ollen, millään tavalla antavansa estää itseänsä tästä toivostansa."

Hän oli Suomalainen ja niinmuodoin uppiniskanen. Häntä vastaan eivät uskaltaneet riidellä, peljäten siitä ryminän nousevan ja Keisarin ehkä havatsevan.

Liisa heitti nyt sauvansa, ja alko kavuta vaunun rattaalle. Suurella vaivalla niin ylös päästyänsä, että näki nukkuneen, pani hän lasisilmät päähänsä, oikein silmäilläksensä aina siunattuaan hyväntekiätä. Vaan lasisilmihin pullahti aina kyyneleitä, kunne eukon liikutus viimein muuttui sanoiksi. Hän sanoi kumppanilleen: "Tulkaat akat kattomaan, kuinka tämä on tässä nukkunut levollisesti, niinkuin muutkin ihmiset."

Keisari havatsi heti, pyihkäsi silmiänsä ja näki vaununsa olevan piiritetyn vanhoilta akoilta. Ilosesti myhähtäen osotti valtias kätensä vesisilmälle vanhalle Liisalle, joka puisteli sitä talonpojan tavoin, sanoen: "Käsi on pehmiä kun pumpuli; eipä ole työ haitannut."

Keisari käski Suomalaisen tulkitsiansa, Luutnantti Martinovan, itsellensä eukon sanat selittämään. Myhäillen osotti sitte kätensä toisillekin eukoille, jotka olivat nousseet vaunun rattaille. Senjälkeen käski Keisari Luutnantti Martinovan sanomaan vanhalle Liisalle, että sai Keisarilta anoa jonkun armo-osotteen. Vaan tätäpä eukko ei niin sievään tajunnut.

Viimein, ymmärrettyänsä alko eukko äänessä itkeä ja sanoi: "Kuinka voisin minä olla niin kiittämätön ja jotakin anoa, minä joka olen tänne tullut ainoastaan katsomaan, kiittämään ja siunaamaan tätä herran enkeliä, joka on maahan lähetetty minulle ja niin monelle tuhannelle eläkettä ja elämää lahjottamaan! Ei, ainoasti kiittämään ja siunaamaan tulin minä, jos vaan sen voisin tehdä niinkuin pitäisi."

Lesken yksinkertasuus ja jalomieliset ajatukset olivat Keisarille mieleen. "Tätä lupausta", sanoi hän, "ei rikkainkaan hovissani olisi ylenkatsonut, niinkuin tämä köyhä leski." Sitte annatti hänelle koko joukon hopiaruplia, jonkajälkeen se hyvä Keisari läksi taas matkalle, seurattuna lesken ja kaikkein läsnäolevain siunauksilta.
Kuva. Portret van tsaar Alexander I, Rijksmuseum

maanantai 18. marraskuuta 2013

Jacques-Henri-Bernadinin huomioita 1760-luvulla

Kotivarastoiden purussa käteeni päätyi Isänmaallinen lukukirja (oppikoulun lukukirja III) toimittanut E. A. Saarimaa. 12. uusittu painos 1957. Ei mitään merkintöjä omistajasta eikä muitakaan käytön merkkejä, joten on matkalla kohti kierrätystä. Sitä ennen tutustuin toki sisältöön ja huomasin kaksi sivua (s. 117-118), joilla esiteltiin ranskalainen kirjailija Bernadin de Saint-Pierre. Tämä oli ollut insinöörioppilaana Venäjällä ja kävi elokuussa 1763 Suomessa.

Ukko on esillä englanninkielisessä Wikipediassa, mutta Venäjästä ei siellä puhuta mitään. Komea kuva samalta sivulta.

Ranskan kansallisessa digitaalisessa kirjastossa olisi ehkä myöskin ollut kuva, mutta siellä on jotain parempaa eli digitoituna Oeuvres posthumes de Jacques-Henri-Bernardin de Saint-Pierre, jossa tekstihaun mukaan on mainintoja Suomesta. Kahdenkymmenen vuoden takaisten ranskan opintojen voimalla en vaan niitä osaa sujuvasti lukea.

Kiitos Helsingin kaupunginkirjaston täydellisen luetteloinnin epäilen, että oleelliset kohdat sisältyvät ruotsiksi käännettyinä sarjajulkaisuun Förhandlingar och uppsatser. 19 / Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland ; 73 (1906). Perin laiskana en ole etsinyt sitä vielä käsiini vaan tarjoan ainoastaan Aarne Anttilan suomentamat pätkät edellä mainitusta lukukirjasta.
"Eräs Pultavan taistelusta selviytynyt ranskalainen upseeri vetäytyi asumaan näille surullisille tienoille. Olen nähnyt hänen mökkinsä rauniot. Tämä mies eli siellä 80 vuoden ikään maata viljellen ja joskus elintarvikkeita kaupunkiin kuljettaen. Hänen partansa ulottui aina vyötäisille asti. Hän oli unohtanut äidinkielensä. Tämä maa on niin asumatonta, että puolentoista sadan peninkulman matkalla en ole siellä nähnyt pariakymmentä kylää. Kyytihevosia on vaihdettava aivan metsässä ja mukana on kuljetettava paitsi välttämättömiä ruokatarvikkeita myös ajopelien akseleita ja pyöriä. Suuretkin tiet kasvavat ruohoa ja rajalla oleva tie puita, niin että meidän on pakko kulkea ratsain."
"Suomalaiset ovat laihoja, kalpeita ja vaaleita. He ovat äärimmäisen köyhiä. He syövät muutamin paikoin koivun sisäkuoresta ja erään suokasvin juuresta tehtyä leipää. Heidän ainoa nautintonsa on tupakka, jota he viljelevät niin kylmässä ilmanalassa. He ripustavat sen lietensä savuun ja suolaavat kirpeästi lisätäkseen sen voimaa. Heidän kirkkonsa on sammaltunut mökkipahanen jonkin kukkulan laella. He ovat hyvin taikauskoisia. Varakkaammat syövät kalan ennen keittoa. He eivät koske lohen päähän, sen sanotaan tuottavan onnettomuutta. Olen lukenut heidän vanhasta jumalaistarustostaan, että Thor-jumala taistellessaan toisten jumalien kanssa ja otettuaan tämän kalan muodon saatiin kiinni päästään."

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Lapset, kasvatus ja koulunkäynti