perjantai 6. marraskuuta 2015

Alexander Järnefeltistä

Eilen istuin tunnin kuuntelemassa Teemu Keskisarjaa. Yleissivistyksen nimessä. En edes yhdistänyt nimeä Alexander Järnefelt mihinkään, mutta jo alustuksessa kävi ilmi, että hän oli Arvidin, Eeron, Ainon ja kumppanien isä. Josta Keskisarja oli kirjoittanut tilaustyönä joitakin vuosia sitten. (Keskisarja aloitti toteamalla, että kuivia aiheita ei ole, kuivia kirjoittajia kylläkin. Kirjoittaa edelleen tilauksesta.)

Alexanderin esittelyn pohjaksi Keskisarja totesi, etteivät kaikki sotilaat ole tomppeleita. Myöhemmin kyllä kävi ilmi, että Alexander Järnefelt oli tomppeli raha-asioidensa kanssa, muta sitä ennen olimme kuulleet hänen erinomaisuudestaan pitkän pätkän.

Erinomainen oli myös Haminan kadettikoulu, joka Keskisarjan hehkutuksen perusteella antoi monipuolisemman sivistyksen kuin ajan lyseot ja ehkä yliopistotkin. Opittiin tiedeaineita ja kieliä ja varsinainen sotilastaito jäi vähemmälle.

Alexander Järnefelt oli Venäjän armeijan mukana Balkanilla, mutta hän keskittyi aseiden sijaan kartoitukseen. Yleisökeskustelussa oltiin kovin mielellään yhdistämässä tätä piirtämistä lastensa lahjakkuuteen, jonka tilaisuuden avannut Järnefelt-seuran puheenjohtaja oli puolestaan äidin puoleiseen sukuun. Tähän on vaikea ottaa vahvaa kantaa, mutta Keskisarjaa oli motivoinut työssä miesnäkökulma: Alexander on jäänyt vaimonsa varjoon tutkimuskohteena. "Liika on liikaa. Objektiivisuus ei saa unohtua." Keskisarja uskoo objektiiviseen historiankirjoitukseen, jolla on näkökulma?

Järnefeltin sotilasuraa paljon merkittävämpänä Keskisarja pitää sitä, että hän kytki "kulttuurihaihattelijoiden" fennomanian virkakoneistoon. Ollessaan kolmen läänin maaherrana 1880-luvulla Järnefelt vaihtoi jokaisessa virkakielen suomeksi. Tämä oli Keskisarjan mukaan merkittävämpää kuin Kalevalan julkaiseminen ja yliopiston kielikiistat. Mutta arveli, ettei mainita missään internet-sivulla, josta nuoriso voisi tiedon löytää. No, nyt mainitaan.

Vaikka "hallintohistoria ei kiinnosta ketään". (Eli ilmankos kirjani 1500-luvun voudista ei tee kauppaansa.) Kuulijoita miellyttääkseen Keskisarja puhui pitkän pätkän Alexanderin kasvatusperiaatteista, joilla uskoi olleen ratkaisevaa merkitystä lasten kulttuuriurille. Itsenäiseen ajatteluun kannustus, matkailu kotimaan eri kolkissa ja fyysisen kurituksen välttäminen kuullostavat omalta lapsuudeltani eikä minusta taiteilijaa tullut.

Kaikki perheessä ei mennyt ruusuisesti ja Keskisarja katsoi aiheelliseksi/asialliseksi kysyä oliko linjaus fyysisen kurituksen käyttämättömyydestä "hyvä idea". Jatketta Mikko Hiljasen keräämille Keskisarjan yhteiskunnallisille kommenteille.

Ei kommentteja: