torstai 29. joulukuuta 2016

Luin opiskelijalehtiä

Jollain joulukuisella käynnillä Kaisa-talossa otin tavallista paksumman pinon opiskelijalehtiä mukaani.

Helsingin yliopiston folkloristiikan ja kansatieteen opiskelijoiden ainejärjestön Napakaira 2/2016 sisälsi monta mielenkiintoista ja hyvää artikkelia. Jenni Halkolan raportti helmikuisesta Hack4Fi - Hack Your Heritage hackathonista ei kaunistellut vaan kertoi kirjoittajan kokemuksista. Arkistoista oli kaivettu raportti Hiidenhirvenhiihdosta, jota en ole itse vielä koskaan nähnyt. Olisiko ensi helmikuussa kunto, mielentila ja sää yhtäaikaa hyvät?

Joukkorahoitettu dokumentti Ukonvaaja, jota en ole nähnyt, on saanut lehdestä kaksi sivua ja Rakkautta & Anarkiaa -festareilla katsomani Kuun metsän Kaisa viisi sivua. Jälkimmäisestä oli mielenkiintoista lukea kansatieteen ensimmäisen vuoden opiskelijan arvio ilmeisesti samasta näytöksestä, jossa itsekin olin.

Lehden lopussa Jörgen J. Vaahteramäki paljastaa, että kaikurivitkaintutkimuksessa on menty metsään jo vuosikymmeniä. Juttu sisältänee sisäpiirin huumoria, mutta toimi myös jatkeena historiantutkijoiden syksyn esinetutkimuskeskustelulle.

Poliittisen historian opiskelijoiden Poleemi 4/2016 esitteli Jukka Niemisen teosta Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta vaihtoehtoisena, ei-akateemisena historiantutkimuksena. Sampsa Kononen lopettaa toivotukseen "Muistakaamme vain tehdä taustatyö Niemistä huolellisemmin ja suhtautua lähteisiin terveen kriittisesti", mihin voin yhtyä.

Ylioppilaslehdessä 6/2016 käsiteltiin muinaisuskon nykymuotoja.

Sosiologian opiskelijoiden Kontakti 3/2016 sisäsi tekstimainoksen Marc Aulénin kirjasta The Helsinki Book. "... normaalille ihmiselle Helsingin parhaat palat- tyyppinen  matkaopas. Ei 300€:n lounaita, kuivaa historiafaktaa ja Louis Vuittonia..."

Filosofian opiskelijoiden Minervan pöllön 4/2016 teemana oli historia. Lehti sisältää m.m. Juha Siltalan haastattelun. Yleisen historian opiskelija Janne Karisto on artikkeliinsa koonnut "länsimaisten miesten näkemyksiä historian ensisijaisista voimista, joita voisi yhtä hyvin kutsua suuriksi selittäviksi tekijöiksi." Hänen kirjoittamansa on myös artikkeli Sisällissotakirjallisuuden helmet.

Historia opiskelijoiden Kronikka ei osunut/päässyt/joutunut käsiini, mutta verkosta löytyy tuoreimpana numero 3/2016, jonka täytyy olla aivan vuoden lopulta, sillä pääkirjoitus kommentoi Sipilän ja Ylen välejä. Lehden laitoshaastattelussa on Samu Niskanen.

Myös antropologien Väki on pakoillut otettani, eikä verkossa ole vuosikerrasta kuin numerot yksi ja kolme. Jälkimmäisessä Eemi Nordström pyrkii artikkelissaan "tarkastelemaan kolmea niin sanottua ääntä menneisyydestä, jotka kaikki kertovat varsin kiehtovia tarinoita suhteestamme historiaan, nykyhetkeen, ihmisiin ja ei-ihmisiin".

Ei kommentteja: