Jälkipolvitutkimuksen tunnelmista

Vaikka eilen piti purkautua, on ArkivDigital-surffaus ollut enimmäkseen antoisaa ja vienyt tunneiksi ajatukset menneisyteen, kuten oli tarkoituskin. Muu tarkoituksenmukaisuus onkin sitten mennyt raiteiltaan. Alun-alunperin Spolstadin Hohenthal -koosteen piti käsitellä vain Christinan ja Joachimin elämää ja lapsiaan. Mutta kun näille löytyi lapsia otin heidätkin mukaan. Minkä jälkeen olikin vaikea laittaa pistettä, kun lähteet veivät mukanaan.

Nuo Uppsalan rippikirjat sisälsivät 3 upseeriveljestä, jotka osoittautuivat erityisen antoisiksi. Vasta työn jälkeen piirsin kuvan tarkistaakseni kuinka kaukaista sukua he (3U) ovat minulle (K).

Erittäin kaukaista. Jos Kustaan sodan rintamalle päässyt/joutunut kolmas upseeri kohtasi siellä Joachim Hohenthalin (nuor.) pojan (K) tai pojanpoikia (JS ja velipuolensa), ovatkohan tienneet olevansa sukua?

Upseerien tutkimuksessa verkkolähteet olivat korvaamattomia. Poikien alavalinta selvisi Geni-tauluistaan (jotka olivat muuten puutteellisia ja osin virheellisiä). Kahden pojan osalta kapteeniksi nousu kävi ilmi myös eräästä perukirjasta, jossa ei mainittu heidän rykmenttejään. Yhden pojan armeijaura summeerattiin verkosta löytyneessä artikkelissa, mutta kahden muun kanssa oli haasteita.

Ne ratkesivat, kun hain nimeä Lock digitoiduista sanomalehdistä ja sitkeästi selasin läpi osumat kaikenlaisista kansista. Näin miehet löytyivät armeijan ylennysten raportoinnista 1700-luvun lopulla ja sain heidät oikeisiin joukko-osastoihin. Molemmat olivat värvättyjä sellaisia ja sattumalta samoissa joukko-osastoissa palveli Petter Sundin jälkeläisiä, joiden tietoja sain tällä harharetkellä täydennettyä.

Veljesupseereista yksi kuoli ilmeisesti lapsettomana tai ainakaan hänellä ei ollut jälkeläisiä elossa vuonna 1829, jolloin tehtiin myös lapsettomaksi jääneen velipuolen perukirja. (Lapsettomaksi jääneiden perukirjat ovat lähteistä parhaimpia!) Toisen upseerin perikuntaan kuului ainokainen tytär, jonka kuolinilmoitus julkaisiin Aftonbladetissa 5.4.1883:

"Oldtfrun vid Gripsholms slott" tarkoittaa Wikipedia-artikkelin perusteella vastuullista taloudenhoitajan tointa kuninkaallisessa linnassa! Kakkosaviomiehensä oli linnan intendentti eli mietitytti miten eri vaiheet ajoittuvat. Juontuiko avioliitto toimesta vai toisin päin. No, tätä ei tarvinnut kauaa ihmetellä, sillä Gripsholmin linnan verkkosivujen lomakkeeseen syöttämääni kysymykseen tuli lähes välittömästi vastaus: "Fru Sturnegk (född 1801) var Oldfru 1839-1882 på Gripsholms slott (flicknamn von Steyern gift 1866 med Int. Sturnegk)."

Kerrankin kuva oikeasta paikasta ja ajalta eli Fritz von Dardelin piirros Gripsholmin linnasta vuonna 1845 (Nordiska museet, Wikimedia).

Samaan aikaan kun Sophie huolehti Gripsholmin pöytähopeista, serkkunsa Fredrika kokkasi (omakätisen ilmoituksensa mukaan) ruokaa Tukholman lääninvankilassa.

Veljensä David Ludvig oli samoihin aikoihin vankilanjohtajana, mutta pesti on loppunut jostain syystä pian tämän jälkeen. Heidän sisarensa Lovisa Laurentia ilmoitti henkikirjoituksessa 1855 olevansa kehrääjä. Hän oli aloittanut samassa työpaikassa 19-vuotiaana ja sai vuonna 1857 kuninkaallisen Pro Patria seuran isomman uskollisuusmitalin 42 vuoden palveluksesta. Palkinnon hakemuspapereihin olisi kiva päästä tutustumaan.

Eli naisista voi löytyä heikommin ja hankalammin tietoa, mutta se ei tarkoita, etteikö heistä voisi löytyä tietoa. Kolmannen sisaren Sophia Elisabethin tyttärentyttärestä on kirjallisuudessa jopa kuva ja matrikkelitiedot!

Tämä varhainen naislääkäri jäi naimattomaksi, mutta mahdollisesti veljellään, enollaan tai David Ludvig Lockin 1880-luvulla syntyneillä pojanpojilla on edelleen eläviä jälkeläisiä. Mutta eläviin asti jälkipolvi-innostukseni ei edelleenkään riitä.